Vuoden onnistumisena panimolla pidetään Imperiaalinen nimellä kulkevaa vahvaa portteria jossa käytettiin myös tammilastuja ja kirsikkalikööriä tuomaan makua, myös Ipaattori nimellä kulkeva IPA herätti paljon onnistumisen tunteita ja melko pienen yleisön (pienet erät, isot suut) suosion ja jää perustuotteeksi. Aivan kaikessa ei voi onnistua ja sitä lajia tänä vuonna edusti Rööperiläinen joka on berliner weisse tyyppinen olut, ongelmaksi muodostui liika karbonointi jonka ansiosta olut lähtee pullosta geysiirin tavoin, makukaan ei ole kaksinen. Tätä on vielä korillinen jäljellä odottamassa jos sille keksisi jotain.
Myös omavaraisuutta kokeiltiin ja humalia kerättiin sekä niistä tehtiin olutta, vaikka mausta ei erikseen ole raportoitu se oli erittäin onnistunut. Kotimaisten humalien maku oli miellyttävä ja melko maanläheinen, selkeää ei ole johtuiko se kehnosta perkaamisesta vai humalan omasta aromista. Ensi syksynä kerätään koko sato.
![]() |
Aina ei onnistu, jääkaapin takaseinä on kylmä. |
Laitteistopuolella tapahtui muutosta, hyvin toimiva mutta hiukan vaivalloinen järjestelmä vaihtui 50l Braumeisteriin joka helpottaa merkittävästi toimintaa koska teollisuushallien vuokrat ovat korkeat joten on varaa vain puolikkaaseen keittiöön. Myös suoraan pullottaminen vaihtui oluen kegittämiseen eli tynnyröimiseen, joista on tarvittavat pullot saanut täytettyä oivallisesti, ja hanakin on tarjoilussa erittäin kätevä. Onpa sellainen joskus kulkenut mukanakin
Paikalleen ei tarvitse jäädä kun kysymys on harrastuksesta joka vaan antaa antamistaan, uusia jännittäviä hiiva tuttavuuksia on hankittuna ja ne vain odottavat pääsevänsä erinäisten vierteiden kanssa tekemisiin (paino siirtymässä belgian suuntaan). Panimolle on myös tulossa omat tilat, ei aivan teollisuushalli mutta riittävä erilaisiin kokeiluihinkin, ja tietysti entistä paremman oluen tekemiseen, määrä tuntuu olevan riittävä.
Ipaattori oli tosiaankin vakuuttavaa jälkeä!
VastaaPoista