Lempioluet I

Tämmöisessä olut harrastuksesa on vähän sitä vikaa, että kun menee kauppaan/baariin käy aina listan läpi ja ottaa ensimmäisenä jotain mitä ei aikaisemmin ole maistanut, ja tämä jatkuu kunnes kyllästyy tarjontaan tai kaikki mielenkiintoiset uutuudet on käyty läpi. Sitten onkin hyvä päätyä johonkin hyväksi koettuun, eli lemppareihin. Näistä suurin osa on sessio-oluita, välillä se 12% portteri on ihan hyvää mutta sen jälkeen tarttuu mielellään johonkin näistä.

Parhaan lagerin paikan vie Harviestounin Schiehallion jota saa Alkosta mukavassa 0.5l annoskoossa. Maku on mukavan rapea, hiukan sitruksinen, ehdottomasti oivallinen pienpanimo lager. Kohtalon ivaa onkin, että alkoholia on 4.8% joten juuri jää pois kauppojen valikoimista. Tämä on lähes identtistä Samuel Adams Boston Lagerin kanssa jonka katsotaan aloittaneen Amerikan pienpanimoliikkeen. Boston Lageria saa mm. Stockmannilta ja Lidlissäkin olen joskus nähnyt.

Baareissa koitan kotimaisia tukea mahdollisuuksien mukaan mutta aina ei löydy mieluisaa, ja joskus saattaa löytyä perinteikkään Thornbridge panimon Jaipur IPA:a, joskus jopa real alena. Mukavan mausteinen ja humalainen ipa, joka ei kuitenkaan ole aivan liian perus-britti, joka siis tarkoittaa melko tylsää. Tätä on ainakin joistan kalaravintoloista ja Black Doorista saanut. Tämä on 5.9 prosentillaan hiukan jopa Britti India Pale Alen ylärajoilla, englannissa on historiallisesti ja erityisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen verotettu oluesta vahvuuden mukaan joka on tuonut sitten erityispiirteensä heidän oluisiinsa.  

Olutravintola tilanne on Helsingissä erinomainen mutta eipä niissäkään aina voi olla. Siksi onkin ilahduttavaa, että useassa 'tavallisessa' baarissa on valikoimassa Brew Dog Punk IPAa. Erinomainen myöhemmän illan olut, raikas ja mukavasti humaloitu, maltaan maku lähes huomaamaton. Puristejahan se harmittaa ettei ole ihan määritysten mukainen mutta hyvä olut tämä on. Loosesta ainakin saa. Alkosta sitten saa Punk IPAn 'pikkuveljeä' 5 a.m. Sainttia, tämäkin on hyvä olut oikeaan aikaan, nimi taitaa olla vihje. Tätä puristi sanoo vetiseksi mutta maku mukailee Punkkia.

Siinäpä näitä sessioita, pitänee palata vielä vahvoihin, kuten myös niihin mitä en ehkä suosittelisi maistamaan. Uskokaa tai älkää, niitäkin on.

Lagerista ja laitteista II

Lageri on mukavasti käynyt, mittauksessa ominaispaino on 1.016 eikä se tuosta varmasti paljoa liiku. Näin ollen alkoholiprosentiksi tulee 8.6%, ei oikein minkään lager tyylin mukaista mutta katsotaan miltä lopullinen tuote maistuu ja tuomitaan sitten. Tämä kävi ensin muutaman viikon 12 asteessa jonka jälkeen lämpötila nostettiin 20 asteeseen hiljalleen jonka jälkeen lämpöä alettiin taas laskea.

Lämpimässä käyminen on niin kutsuttu diasetyyli tauko jonka aikana hiiva käyttää ei toivottuja makuja pois oluesta, yllättäen diasetyyliä jota luonnehditaan voin mauksi. Oluella on nyt vielä n. 2 viikkoa lagerointia jäljellä jonka jälkeen sen voi pullottaa. Juotavaa maaliskuun alussa siis.

Tyylikäs asennus.

Tuli myös vähän laitteistoa päivitettyä. Ennen joulua hankin Solarprojectin pumpun vierteen kierrättämiseen. Lageria tehdessä huomasin, että lämpötila kattilan pohjalla on aivan eri kuin pinnassa oleva lämpömittari kertoo, pohjalla lämpö saattoi olla 75 kun pinnalla se oli 63. Tästä sitten sain motivaatiota vihdoin rakentaa pumppusysteemin valmiiksi. Virtalähteeksi otin jonkun vanhan kannettavan 12V muuntajan, lampun kytkimellä ja muutamalla kytkentäriman palalla pumppu oli toimintavalmis. 

Muutaman koeajon jälkeen panin pale alen jonka halusin mäskätä mahdollisimman kuivaksi eli lämpötilakontrollin piti olla jokseenkin tarkkaa koska mäskätessä 68 asteessa tulee paljon sokereita jotka eivät käy ja lopputuloskin jää silloin makeammaksi. 

Lori lori

Laitoin kattilan hanasta letkun pumppuun ja sieltä uusi letku kattilan päälle. Pumppu toimi loistavasti vaikka asennus olikin suoritettu kätevyys syistä ilmastointiteipillä, kauhukuva oli, että joku osa pettää ja lattialla on 20 litraa sokerivettä. 

Pale alesta oli tarkoitus tulla kevyt sessio-olut jossa ei olisi aivan niin paljon alkoholia. Lopullinen ominaispaino olikin sitten 1.008, mikä onkin kuivin olut mitä olen tehnyt. Mäskäys oli siis onnistunut kuten tarkoitettu ja kierrätyspumppu todettu toimivaksi. 

Lageria ja laitteita

Ennen joulua tilattu päivitys laitteistoon tuli vihdoin. Muutamalla viime kerralla on tullut yllättäviä ongelmia mäskäyksessä kun mäski on palanut vähän pohjaan ja lämpötilan hallinta on ollut melko vaikeaa. Tähän ongelmaan ratkaisuksi nyt tuli valepohja jonka tilasin englannista, koitin samalla tilata fosforihappoa mutta sitä eivät jostain syystä voineet lähettää.. 

Vanha systeemi perustui ns. bazooka screeniin joka on pesukoneissakin käytettyä rosterisukkaa josta on kumiletku sisältä poistettu. Tuon päälle sitten mäski asettuu ja suodattuu hanan kautta ulos. Tulokset olivat ihan hyviä mutta mäskiin tuntui jäävän vielä paljon nestettä ja pohjaanpalaminenkin oli ongelma.

Valepohjan keskellä on reikä josta neste johdatetaan hanaan, tässä tapauksessa silikoniletkulla. Koska reikä on pohjan yläpuolella jää aivan pohjalle myös tavaraa jota pohja ei suodata mutta sitä ei myöskään haluta hanasta ulos.

Kokeilussa tulokset olivat häkellyttävän hyviä. Tehokkuusprosenttia lasketaan veden, sokerin ja käytetyn maltaan määrästä. Vanhan laitteiston tehokkuus oli jossain 72-80% välissä.

Uuden laitteiston kokeiluun osui aikataulusta lager. Perus aleissa pystyy vähän piilottelemaan huonosta käymisestä tulleita virhemakuja hyvin jolloin vähän sinnepäin tehty olut yleensä maistuu ihan hyvältä. Lagereissa on hyvin yksinkertainen maku jonne ei oikein saa mitään piilotettua joten tekemisessä pitää olla tarkkana. Toisen hankaluuden aiheuttaa käymisen vaatima 12 astetta johon käytännössä tarvitsee jääkaapin, ja kun olut on vihdoin käynyt kuukauden alkaa lagerointi vaihe joka kestää toisen kuukauden jonka jälkeen pullotus, eli olut on juotavissa joskus 2.5 kuukauden kuluttua.

Lagerin reseptin olin tehnyt oletuksella, että tehokkuus on jossain 75% tienoilla ja käytin sen mukaan maltaita. Lopussa kuitenkin selvisi, että valepohjan kanssa tehokkuus nousi 96% asti ja ominaispaino oli 1.090. Mikä tarkoittaa sitä, että muutaman kuukauden kuluttua on n. 9% raikasta lageria tarjolla. Käytetyt humalat olivat pääasiassa Uuden-Seelannin hedelmäisiä joten odotettavissa varmasti yllättäviä makuelämyksiä.

NZ Lager

25 l

5 kg Pils

1 kg Munich

200 g Cara Crystal 120

150 g Cara Crystal 100

5 g Saaz 60 min

15 g Cascade 60 min

15 g Riwaka 10 min

15 g Pacific Gem 10 min

10 g Challenger 10 min

20 min 50C

60 min 66C

10 min 76C

Saflager S-23