Pale vai ei olla?

Kevät alkaa olla kohta ovella niin on syytä tehdä jotain keväistä juotavaa, onhan belgialaisetkin ihan mukavan lämmittäviä jos sattuu vähän koleampi sää mutta kyllä auringossa on mukavampi jotain hiukan kevyempää nauttia. Tällä kerralla oli tarkoituksena tehdä rapea pale ale alkukevääksi.

Normaalistihan tämmöinen menisi aika pitkälle pale maltaalla mutta nyt teki mieli saada vielä vähän vaaleampaa väriä niin laitoin vähän vaaleaa pilssiä mukaan, ja kristallimallasta kun on ollut tapana. Tämä ns. malt bill olisi varmasti voinut olla järkeväkin mutta sattuneista syistä tapa resepti piti improvisoida minuutissa. Humalat valikoituivat pakastimen varaston mukaan ja tällä kertaa arvonnassa voittivat challenger ja koska vähän uuden-seelannin vibaakin halusin niin green bullettiakin valikoitui. Vastoin normaalia tapaani koitin pitää humalat enemmän aromeina kuin kitalaen kuivattavana mattona, IBUja tähän tulisi arviolta 43.

Kuvassa BetterBottle

Välillä Braumeister on hiukan kiukutellut ja antanut todella huonosti sokereita jotka ovat sitten vähän tuntuneet lopullisen tuotteen vahvuudessa ja suutuntumassa. Mäskäys tapahtui 64 asteessa taas tällä kertaa huuhtelin huolella maltaat ja sokereita tulikin aivan riittävästi, tähän vielä 90 minuutin keitto niin olikin melko potenttia vierrettä pannussa joten ennen jäähdyttelyä lisäilin vielä kattilaan 3.5 litraa kiehuvaa vettä.

Lopulta sitten olikin vähän ihmetystä kun käymisastiaan päätyi 18.5 litraa 1.077 OG:lla olevaa vierrettä, jonka värikin oli kovin kaukana suunnitellusta. Hiivana tälle olin kasvatellut Wyeastin London Ale III hiivaa jonka startteri olikin aivan valmiina. Tuolla OG:lla oluesta olisi nyt sitten tulossa 9% ja todella tummaa, kaukana pale alesta.

Aika nyt näyttänee mitä oluesta tulee mutta uskoisin, että joku strong ale osaston juoma tästä saattaisi tullakin, melko kuiva sellainen. Kuivahumaloinnilla voi vähän vielä säätää mitä sieltä tulee, tai kenties hedelmillä.. Suuret keksinnöt ovat usein erehdysten ansiota, katsotaan mitä käy.

Kevät "Pale" 2014

3.4 kg Pale Ale (5 EBC)

2.0 kg Pils (3 EBC)

0.6 kg Crystal (100 EBC)

60 min

5g Challenger

5g Green Bullet

30 min

10g Challenger

10g Green Bullet

10 min

12g Challenger

20g Green Bullet

Mäskäys 64 asteessa

OG:1.077 IBU:43

Töölön Panimon alkulaukaus

Töölön Panimon ensimmäinen tuotanto, Töölön Kalpea Neitsyt, sai kokea päivänvalonsa tammikuussa 2013. Juttu aiheesta on sittemmin saanut kypsyä odotellen Töölön Ekstra Kalpean Neitsyen panosessioita ja näin lisää kokemusta aiheesta.

Johdantona sen verran että Rööperin Panimon eli kotoisammin Kallen keittiön innoittamana aloitin oman urani oluenpanijana siitä helpoimmasta päästä eli uuteoluesta itse humailoimalla. Reseptinä oli kovin yksinkertainen Cascade-humaloitu pale ale.


 
Varsinaiseen oluentekoon päästiin keittämällä 5 litraa vettä ja kiehumisen alettua sekoitettiin spray mallas kattilaan.
Mallasuute laitettiin lämpimään veteen hautumaan jotta se olisi hieman juoksevampaa myöhemmin lisättäessä.

 




40min kohdalla lisättiin mallasuute joka muistuttaa kovinkin paljon siirappia koostumukseltaan.Ohessa myöskin laitettiin sekaan alkuun Cascadea pelletteinä 60min 30g (katkerohumalat), väliin 30min 20g (flavorihumalat) ja loppuun vielä 10min 10g (aromihumalat).

Keittovaihe meni hyvin yksinkertaisesti, taisi siinä pientä keitoksen hämmennystä tapahtua välissä varuilta. Jonkinlainen herätys/munakello on muuten hyvä olla vieressä viritettynä että muistaa lisäillä humalaa oikeissa vaiheissa. Suositeltavaa on myös mittailla talousvaa'alla valmiiksi eri vaiheiden humalat ja laittaa viereen vaikka post-it lapulla minkä minuutin humalista on kyse niin ei mene liiaksi säädöksi jos iskee kiire. Jos siis kyse ei ole jostakin kovin kevyesti humaloidusta oluesta johon menee vain kerran 60min katkerot ja sillä siisti. Keiton jälkeen jäljellä oli noin 5 litraa käymiskelpoista vierrettä.

Tämän jälkeen suoritettiin kovinkin kotikutoinen jäähdytys jossa kattilan päälle laitettiin kansi ja kattila kastettiin kylmään veteen ja annettiin olla siinä kahvojen nojassa, samalla mittaillen vähän viilennysveden lämpöä. Jonkin ajan kuluttua vaihdettiin kattila toiseen muoviastiaan jossa oli kylmää vettä ja sama uudestaan. Tätä jatkui kunnes vierre oli saatu riittävän alhaiseen, tässä tapauksessa noin 30C lämpötilaan.




Vierre kaadettiin käymisastiaan, lisättiin viilentämään / jatkamaan edellispäivänä toiseen Plastexin käymisastiaan keitettyä desinfioitua vettä 7 litraa jolla saatiin kokoon 12 litran satsi. Tässä vielä meni tovi odotellessa että litku viileni 24C lämpötilaan jotta hiivalle olisi sopivat edellytykset käydä hyvin. Odotellessa ja olutta paniessa toki kului muutama säätöolut kuten asiaan kuuluu.
Vierteen ominaispaino mitattiin, tulos oli 1.054 lämpökorjattuna ja raati oli tähän tulokseen sangen tyytyväinen, lähes reseptin mukaisiin arvoihin oli päästy.
Hiivaksi sekaan heitettiin takuuvarma Safeale American US-05 kuivahiiva ilman mitään sen kummempia herättelyitä. Vierre lähtikin käymään jo vartissa ja sai allekirjoittaneen melkoiseen virneeseen.
Oluen panoon meni aikaa noin neljä tuntia kaikkine valmisteluineen ja välineiden kuten käymispönttöjen muokkaukseen.



Alkujännityksestä päästyä koko ruljanssi oli erittäin helppoa kunhan vain sopivat välineet olivat lähellä ja osa näistä etukäteen pestynä. Desinfiointiin käytettiin Star Sania suihkepullosta reilusti ja kädessä oli kertakäyttöhanskat aina kun oli mahdollista että voisi kosketella keiton jälkeen välineitä/vierrettä ilman suuria pöpöriskejä oluen suuntaan.

Loppuun vielä itse resepti lyhykäisyydessään:

Batchsize: 13l, Boiltime 60min

0.5kg Light dry extract (12EBC) 60min
1.5kg Pale liquid extract (15EBC) 20min
Cascade 30g 60min
Cascade 20g 30min
Cascade 10g 10min
Hiivaksi Safale American US-05 kuivahiivaa.

BeerSmithin arviot: OG: 1.049  IBU: 41 EBC: 12.4  AVB: 4.9

Huomattavaa että muistiinpanot ja reseptin batchin koko eivät aivan täsmää muttei se onneksi makua ainakaan haitannut, hakusessa oli sessio pale ale ja siihen päädyttiin.
Blogin oikeassa laidassa olevat käymässä/pullossa listan TP-merkinnällä olevat oluet ovat siis Jonin käsialaa.

Jatkoa artikkeliin luvassa uuteoluen valmistukseen tarvittavista perusvälineistä ja siihen päälle mukavista lisätarvikkeista jotka tekevät prosessista helpompaa ja oluestakin kenties vähän parempaa. Pyörin siis myös Kallen apukäsinä täällä bloginkin puolella.

Lagerista ja laitteista II

Lageri on mukavasti käynyt, mittauksessa ominaispaino on 1.016 eikä se tuosta varmasti paljoa liiku. Näin ollen alkoholiprosentiksi tulee 8.6%, ei oikein minkään lager tyylin mukaista mutta katsotaan miltä lopullinen tuote maistuu ja tuomitaan sitten. Tämä kävi ensin muutaman viikon 12 asteessa jonka jälkeen lämpötila nostettiin 20 asteeseen hiljalleen jonka jälkeen lämpöä alettiin taas laskea.

Lämpimässä käyminen on niin kutsuttu diasetyyli tauko jonka aikana hiiva käyttää ei toivottuja makuja pois oluesta, yllättäen diasetyyliä jota luonnehditaan voin mauksi. Oluella on nyt vielä n. 2 viikkoa lagerointia jäljellä jonka jälkeen sen voi pullottaa. Juotavaa maaliskuun alussa siis.

Tyylikäs asennus.

Tuli myös vähän laitteistoa päivitettyä. Ennen joulua hankin Solarprojectin pumpun vierteen kierrättämiseen. Lageria tehdessä huomasin, että lämpötila kattilan pohjalla on aivan eri kuin pinnassa oleva lämpömittari kertoo, pohjalla lämpö saattoi olla 75 kun pinnalla se oli 63. Tästä sitten sain motivaatiota vihdoin rakentaa pumppusysteemin valmiiksi. Virtalähteeksi otin jonkun vanhan kannettavan 12V muuntajan, lampun kytkimellä ja muutamalla kytkentäriman palalla pumppu oli toimintavalmis. 

Muutaman koeajon jälkeen panin pale alen jonka halusin mäskätä mahdollisimman kuivaksi eli lämpötilakontrollin piti olla jokseenkin tarkkaa koska mäskätessä 68 asteessa tulee paljon sokereita jotka eivät käy ja lopputuloskin jää silloin makeammaksi. 

Lori lori

Laitoin kattilan hanasta letkun pumppuun ja sieltä uusi letku kattilan päälle. Pumppu toimi loistavasti vaikka asennus olikin suoritettu kätevyys syistä ilmastointiteipillä, kauhukuva oli, että joku osa pettää ja lattialla on 20 litraa sokerivettä. 

Pale alesta oli tarkoitus tulla kevyt sessio-olut jossa ei olisi aivan niin paljon alkoholia. Lopullinen ominaispaino olikin sitten 1.008, mikä onkin kuivin olut mitä olen tehnyt. Mäskäys oli siis onnistunut kuten tarkoitettu ja kierrätyspumppu todettu toimivaksi.