Laitteiston virittelyä

Laitepuolella tapahtuu, aikaisemmin on tullut huomattua, että kun tuota tehokkaasti keittelee niin nestettä haihtuu jopa 5 litraa, ja sitten se alkaa tulla keittiön seiniltä alas eikä tee varmasti millekään hyvää kun se tapahtuu usean kerran kuukaudessa. Aikani pohdittuani ja neuvoa kysyen kotiolut foorumilla päädyin ostamaan kattolampun Ikeasta, ruttuputkea (ammattitermi) ja välikappaleen rautakaupasta. Ratkaisu toimi oikein tyydyttävästi, välikappale tasapainottaa putken mukavasti kuvun päälle, olin varautunut aikamoisiin ilmastointiteippibileisiin. Ainoa ongelma on kondensoituneen veden pissiminen kuvun reunoja pitkin, toistaiseksi sitä varten on suojamuovi lattialla. Harkitsen jonkunlaisia rimasta tehtyjä kanavointeja kuvun sisäpintaan, että vesi tipahtelee vain yhdestä kohdasta. Talvipakkasilla voi sitten tulla kummia katseita ja kyselyitä naapureilta kun tulee höyryä putkesta kuin viimeistä päivää. Ehkä tarjoan sitten oluen.

Vehnäistä

Vehnäolut on tyyli jonka juomista olen vähän joutunut opettelemaan, jotenkin ne kaikki maistuvat ihan hammaslääkäriltä, en tiedä miksi. Joten aika harvoin niitä tulee maisteltua. No nyt kuitenkin piti tehdä vehnäolutta vähän omalla tavalla jos vaikka löytäisi uusia ulottuvuuksia. Tähän nyt tuli humalavaraston johdosta tämmöinen Uusi-Seelanti viba, olematta kuitenkaan mikään humalapommi, tyylin rajoissa mennään. Ensimmäinen kokeilu myös green bullet humalalla. Keväällä maistoin olutta jossa tätä oli ja ominaismaku oli niin mielenkiintoinen, että piti heti saada tästä oma olut. Mielenkiinnolla odotan tätä, ja onneksi odottavan aika ei ole pitkä koska tämän pitäisi olla n. 10 päivässä valmista. 

3 kg vehnämallasta
2 kg pilsmallasta
750g crystalmallasta

first wort 5g silver bullet
first wort 5g nelson sauvin

60 min 5g green bullet
60 min 5g amarillo

30 min 5g green bullet
30 min 5g amarillo

10 min 5g green bullet
10 min 5g amarillo

20 litraa OG: 1.051 IBU: 32

Hiivana Safbrew WB-06

Panimokuulumisia

Kesä onkin kutakuinkin loppu, ja kirjoittelusta tulikin otettua vähän pidempi tauko kuin piti. Harrastuksistakin tarvitsee lomaa. Panohommia on kuitenkin harrastettu ja uutta laitteisteistoa on ajettu sisään. Kerrostalokeittiön rajat alkoivat tulla vastaan ja laitteiston kasaaminen panopäivää varten alkoi jo kestää turhan pitkään joten päädyin hankkimaan näppärän Braumeister kotipanimolaitteen. Vähän kuin leipäkone mutta ulos tulee olutta, tai no vierrettä. Vanha laitteisto oli jo sen verran tuttu ja tulokset olivat jo mukavan tasaisia joten nyt onkin ollut hauska ihmetellä taas laitteiston ominaisuuksia. Myöhemmin kirjoittelen tästä aiheesta varmasti lisää.

Kesällä valmistetut ovat olleet NZ lager, black IPA sekä belgialainen saison, ihan hyviä oluita olleet mutta vielä vähän harjoittelua tarvitaan. Matkalta tuli vielä ostettua kegeraattorin (jääkaappi jossa oluthanat) osia joten senkin rakentelu alkaa olla loppusuoralla, tästä varmasti lisää myös.

Jännittäviä tilanteitakin on ollut aikaisemmin valmistettu Berliner Weissekin tuli maistettua, ja koettua. Ensimmäisen kerran onnistuin tekemään kuuluisia pullopommeja. Jossain epähuomiossa karbonoin 16 litraa olutta 170 grammalla sokeria joka näin jälkiviisaana on aivan liikaa. Onneksi olin pakannut pullot pahvilaatikkoon jossa oli pohjalla paperisilppua, yhteensä 5 pulloa oli pamahtanut loman aikana. Maku oli oikein hyvän hapan mutta sitä häiritsi hillittömän karbonoinnin pohjalta liikuttanut hiiva. Loput ovat kypsymässä turvallisesti kunnes keksin jonkun ratkaisun tähän.

Ponnisteleva Perle

Humalat ovat myös kasvaneet ja ei-kasvaneet, toissa vuonna saksasta tilattu Perle humala ei vieläkään osannut oikein tehdä käpyjä, saati sitten kasvaa yli 20 senttiseksi. Kotimaiset tuntemattomat lajikkeet kyllä puskevat ylös niin pitkään kuin vain keppiä riittää ja satokin näyttää hyvältä. Tällä viikolla pitäisi korjata talteen. 

3 x Kotimainen mikälie

Jännittävä vuosi tulossa koska THL ja STM osoittavat niin jäätävää välinpitämättömyyttä suomalaista olutkulttuuria kohtaan, että koen kansalaisvelvollisuudeksi tehdä niin paljon hyvää olutta kuin mahdollista. Ehkä käyn jopa olutrallilla Tallinnassa ostamassa jotain oluita mitä Alko ei tänne suostu tuomaan, STM tuntuu tukevan tätä toimintaa. Jos haluaa lisää ideoita oluen myynnin laskemiseen niin voin kertoa, kielletään tärkkelyksen käyttö oluen valmistuksessa, tästä voittavat kaikki. Oluen hinta nousee STM:n haluamalla tavalla ja kaikki saavat parempaa olutta. Tätähän voisi kiroilla pidemmänkin aikaa mutta pitää mennä viimeistelemään tänään pantu hasselpähkinäportteri, josta lisää myöhemmin.

Töölön Panimon alkulaukaus

Töölön Panimon ensimmäinen tuotanto, Töölön Kalpea Neitsyt, sai kokea päivänvalonsa tammikuussa 2013. Juttu aiheesta on sittemmin saanut kypsyä odotellen Töölön Ekstra Kalpean Neitsyen panosessioita ja näin lisää kokemusta aiheesta.

Johdantona sen verran että Rööperin Panimon eli kotoisammin Kallen keittiön innoittamana aloitin oman urani oluenpanijana siitä helpoimmasta päästä eli uuteoluesta itse humailoimalla. Reseptinä oli kovin yksinkertainen Cascade-humaloitu pale ale.


 
Varsinaiseen oluentekoon päästiin keittämällä 5 litraa vettä ja kiehumisen alettua sekoitettiin spray mallas kattilaan.
Mallasuute laitettiin lämpimään veteen hautumaan jotta se olisi hieman juoksevampaa myöhemmin lisättäessä.

 




40min kohdalla lisättiin mallasuute joka muistuttaa kovinkin paljon siirappia koostumukseltaan.Ohessa myöskin laitettiin sekaan alkuun Cascadea pelletteinä 60min 30g (katkerohumalat), väliin 30min 20g (flavorihumalat) ja loppuun vielä 10min 10g (aromihumalat).

Keittovaihe meni hyvin yksinkertaisesti, taisi siinä pientä keitoksen hämmennystä tapahtua välissä varuilta. Jonkinlainen herätys/munakello on muuten hyvä olla vieressä viritettynä että muistaa lisäillä humalaa oikeissa vaiheissa. Suositeltavaa on myös mittailla talousvaa'alla valmiiksi eri vaiheiden humalat ja laittaa viereen vaikka post-it lapulla minkä minuutin humalista on kyse niin ei mene liiaksi säädöksi jos iskee kiire. Jos siis kyse ei ole jostakin kovin kevyesti humaloidusta oluesta johon menee vain kerran 60min katkerot ja sillä siisti. Keiton jälkeen jäljellä oli noin 5 litraa käymiskelpoista vierrettä.

Tämän jälkeen suoritettiin kovinkin kotikutoinen jäähdytys jossa kattilan päälle laitettiin kansi ja kattila kastettiin kylmään veteen ja annettiin olla siinä kahvojen nojassa, samalla mittaillen vähän viilennysveden lämpöä. Jonkin ajan kuluttua vaihdettiin kattila toiseen muoviastiaan jossa oli kylmää vettä ja sama uudestaan. Tätä jatkui kunnes vierre oli saatu riittävän alhaiseen, tässä tapauksessa noin 30C lämpötilaan.




Vierre kaadettiin käymisastiaan, lisättiin viilentämään / jatkamaan edellispäivänä toiseen Plastexin käymisastiaan keitettyä desinfioitua vettä 7 litraa jolla saatiin kokoon 12 litran satsi. Tässä vielä meni tovi odotellessa että litku viileni 24C lämpötilaan jotta hiivalle olisi sopivat edellytykset käydä hyvin. Odotellessa ja olutta paniessa toki kului muutama säätöolut kuten asiaan kuuluu.
Vierteen ominaispaino mitattiin, tulos oli 1.054 lämpökorjattuna ja raati oli tähän tulokseen sangen tyytyväinen, lähes reseptin mukaisiin arvoihin oli päästy.
Hiivaksi sekaan heitettiin takuuvarma Safeale American US-05 kuivahiiva ilman mitään sen kummempia herättelyitä. Vierre lähtikin käymään jo vartissa ja sai allekirjoittaneen melkoiseen virneeseen.
Oluen panoon meni aikaa noin neljä tuntia kaikkine valmisteluineen ja välineiden kuten käymispönttöjen muokkaukseen.



Alkujännityksestä päästyä koko ruljanssi oli erittäin helppoa kunhan vain sopivat välineet olivat lähellä ja osa näistä etukäteen pestynä. Desinfiointiin käytettiin Star Sania suihkepullosta reilusti ja kädessä oli kertakäyttöhanskat aina kun oli mahdollista että voisi kosketella keiton jälkeen välineitä/vierrettä ilman suuria pöpöriskejä oluen suuntaan.

Loppuun vielä itse resepti lyhykäisyydessään:

Batchsize: 13l, Boiltime 60min

0.5kg Light dry extract (12EBC) 60min
1.5kg Pale liquid extract (15EBC) 20min
Cascade 30g 60min
Cascade 20g 30min
Cascade 10g 10min
Hiivaksi Safale American US-05 kuivahiivaa.

BeerSmithin arviot: OG: 1.049  IBU: 41 EBC: 12.4  AVB: 4.9

Huomattavaa että muistiinpanot ja reseptin batchin koko eivät aivan täsmää muttei se onneksi makua ainakaan haitannut, hakusessa oli sessio pale ale ja siihen päädyttiin.
Blogin oikeassa laidassa olevat käymässä/pullossa listan TP-merkinnällä olevat oluet ovat siis Jonin käsialaa.

Jatkoa artikkeliin luvassa uuteoluen valmistukseen tarvittavista perusvälineistä ja siihen päälle mukavista lisätarvikkeista jotka tekevät prosessista helpompaa ja oluestakin kenties vähän parempaa. Pyörin siis myös Kallen apukäsinä täällä bloginkin puolella.

IPA IPA IPA

Joulukuun ja tammikuun panemiset vetivät takin vähän tyhjäksi, että helmikuussa ei juuri tullut kehiteltyä mitään uutta. Nyt yksi joulukuussa tehty IPA oli onnistunut niin hyvin, että se tuli juotua pois vähän liian nopeasti joten sitä piti tehdä lisää heti kun intoa taas löytyi.

Tähtäimessä oli tehdä niin hedelmäinen ja humaloitu IPA kuin vaan kehtaa. Esikuvana kulttimainetta nauttiva Pliny the Elder Russian River Brewingiltä, jota toivottavasti joskus pääsen maistamaan. Euroopassa ei ole ko. tuotetta taidettu nähdä ja Amerikan Itä-Rannikollakin on vähän vaikeaa. Löysin jostain itse panimomestarilta saadun reseptin jota mukailin

Rööperi IPA (20l)
                                      
7.00 kg Brewferm Pale Ale (7.0 EBC)        
1.00 kg Crystal Malt (100.0 EBC)
                
69.00 g Cascade [7.70 %]                 Boil 60.0 min        
30.00 g Magnum [12.90 %]                 Boil 60.0 min        
41.00 g Cascade [5.50 %]                 Boil 10.0 min        
32.00 g Riwaka [5.25 %]                  Boil 10.0 min
30.00 g Pacific Gem [15.00 %]            Boil 10.0 min
20.00 g Centennial [10.00 %]             Dry Hop 7.0 Days
20.00 g Hallertauer Hersbrucker [4.00 %] Dry Hop 7.0 Days
20.00 g Pacific Gem [15.00 %]            Dry Hop 7.0 Days

Mäskäys 1h ~68 asteessa. Hiivana US-05. 
IBU: 111.5
OG: 1.069
FG: 1.020

Aika kasat humalaa, mutta lopputulos olikin sitten erinomainen. Toiseen versioon viilasin humalia vähän varastotilanteen mukaan mutta perusteiltaan pysyi samana. Toivottavasti onnistuu yhtä hyvin kuin ensimmäinen.

Oluthuoneissahan on perinteinen IPA kuukausi nyt ja siellä onkin kaikkea mukavaa, erityismaininta Stadin Panimon West Coast IPA:lle joka vei kerralla parhaan kaupallisen IPA:n paikan mun kirjoissani (oma on parempaa, mutta ei paljon). Eipä kotimaisessa IPA tarjonnassa hirveästi ole kyllä kehumista ollut.

Koffin taannoin järjestämän Olutmestarikilpailun voittaja sai suunnitella yhteistyössä oman oluen ja tuloksena oli Olutmestarin 777 joka yrittää IPA mutta melko peittelemätön Koff bulkin maku on mukana. Kyllähän tuota mieluummin juo kuin perus Koffia mutta aika paljon pitää kuvitella, että luulee IPAa juovansa. Mutta ehdottomasti pisteet yrityksestä ja toivottavasti tämä avaisi tynnyreitä vähän muunlaisillekin oluille kuin lagerille.